Peltolan palstat

Peltolan siirtolapuutarhan palstat ovat pääosin suorakaiteen muotoisia ja kooltaan 360 m².

sininen_kukka.jpg

Kaupunginpuutarhuri Aarno Hellemaan suunnitelmassa vuodelta 1946 on 224 palstaa. Lopulta muutama pienempi palsta yhdistettiin ja muutama palsta todettiin viljelykseen kelpaamattomiksi, jolloin palstojen lopulliseksi määräksi tuli 220, mutta alkuperäinen numerointi säilytettiin. Vielä nykyäänkin Peltolan viimeinen palsta on numeroltaan 224 ja numerot 22, 80, 112 ja 182 puuttuvat kokonaan.

Suurin osa palstoista (142 kpl) on suorakaiteen muotoisia ja kooltaan 360 m² (15 x 24 m). 47 palstaa on tätä pienempiä (pienin 225 m²) ja 31 palstaa suurempia (suurin 493 m²). Näistäkin 88 palstasta monet ovat suorakaiteen muotoisia. Osalla palstoista alueen rajat, tiet ja kalliot muodostavat omat luonnolliset rajansa ja vaikuttaat palstojen kokoon ja muotoon.

Pula-aikana suurimman osan palstan pinta-alasta tuli olla kasvimaana ja hedelmäpuiden sekä marjapensaiden sijainti ja lukumäärä oli tarkkaan määritetty. Nykyään palstoilla ei välttämättä ole enää lainkaan kasvimaata tai se on paljon pienempi kuin alkuvuosina. Säännöt määrittelevät kuitenkin edelleen mm. puiden korkeutta antaen alueelle omaleimaisen ilmeensä. Oheinen palstan pohjapiirros mukailee A. Virtasen suunnitelmaa vuodelta 1982.

Palstan pohjapiirros mukailee A. Virtasen suunnitelmaa vuodelta 1982.